Lisärahoitusta hollannin oppimiseen

Kuten aiemmasta kirjoituksesta käy ilmi, jätetään lasten äidinkielen kehitys Hollannissa lähinnä kotien vastuulle. Hollannin kielen oppimiseen on sen sijaan viime aikoina panostettu huomattavasti, ja kieleen perustuvan eriarvoisuuden vähentäminen on myös yksi opetusministeriön painopistealueista.

Varhaista koulunaloitusta perustellaan Hollannissa paljolti juuri kielen oppimisen kannalta. Vaikka oppivelvollisuus alkaa virallisesti vasta viisivuotiaana, pidetään koulun aloittamista neljävuotiaana tärkeänä etenkin niiden lasten kohdalla, joiden äidinkieli ei ole hollanti. Näin lapsilla on parin ensimmäisen kouluvuoden aikana (ryhmät 1 ja 2) mahdollisuus kuroa kiinni hollantilaisten ikätovereiden kielellistä etumatkaa, jotta lähtökohdat kolmannella luokalla alkavaan lukemisen ja kirjoittamaan oppimiseen olisivat mahdollisimman hyvät.

Ensimmäisillä luokilla tapahtuva hollannin oppiminen ei ole kuitenkaan näyttänyt tasoittavan lasten välisiä eroja, eivätkä hollantia toisena kielenään opettelevat lapset ole pystynyeet kuromaan toisten kielellistä etumatkaa kiinni välttämättä edes koko peruskoulun aikana. Tästä on noussut tarve hollannin oppimisen aloittamiselle jo varhaisemmassa vaiheessa, ja elokuussa 2010 voimaan tulleen lain mukaan kunnilla on nyt velvollisuus tarjota laadukasta esiopetusta kaikille pienille lapsille, jotka ovat kielellisesti ikätasoaan jäljessä. Tämä esiopetus toteutetaan päiväkodeissa (kinderopvang) ja leikkikouluissa (peuterspeelzaal) ja on siten ennen neljän vuoden ikää tapahtuvaa opetusta.

Jotta esiopetus olisi mahdollista kaikille sitä tarvitseville lapsille, on ministeriö myöntänyt sille myös reilusti tukea. Tämä tuki mahdollistaa sen, että esimerkiksi leikkikoulujen kuukausittaiset maksut ovat niin matalia, etteivät ne muodosta kynnystä lapsen osallistumiselle. Erilaisten pilottikokeilujen ohella hallitus myöntää tästä vuodesta alkaen 50 miljoona euroa ylimääräistä tukea esiopetukselle.

Leikkikoulujen maksuissa onkin huomattavia eroja, mikä on syytä pitää mielessä hakiessaan peuterspeelzaal-paikkaa lapselle. Joissakin leikkikouluissa maksut ovat korkeammat, koska niissä ei ole juurikaan kielellistä erityistukea tarvitsevia lapsia eivätkä ne siten saa valtion tai kunnan avustusta. Kielellistä erityistukea tarjoavat leikkikoulut ovat tottuneet toimimaan kaksi- tai monikielisten perheiden kanssa ja saattavat olla myös sen vuoksi monelle suomalaiselle tai hollantilais-suomalaiselle perheelle mielekkäämpi valinta. Monesti nämä leikkikoulut toimivat peruskoulun yhteydessä, mikä mahdollistaa kielellisen tuen jatkumisen myös peruskouluun siirryttäessä.

Omat lapseni kävivät aikoinaan tällaista kunnan tukemaa leikkikoulua kahtena aamupäivänä sekä kahtena iltapäivänä viikossa ja siirtyivät sieltä samassa rakennuksessa toimivaan peruskouluun. Leikkikoulumaksu oli vaivaiset 20 euroa kuukaudessa. En halua paikallistaa blogia liikaa Haagiin, mutta seuraavasta linkistä löytyy lisää tietoa Haagin esikouluista – niin leikkikouluista kuin päiväkodeista, jotka tarjoavat kielellistä erityistukea. Haagissa ulkomaalaisten osuus on korkea ja tukea tarjoavia esikouluja siksi paljon, mutta vastaavia on takuulla ympäri maata ainakin suurimmissa kaupungeissa. Linkki toivottavasti auttaa myös muita löytämään oikeanlaisia hakusanoja niiden etsimiseen.

http://www.denhaag.nl/home/bewoners/to/Haagse-Voorschool-informatie-voor-ouders.htm

Kannattaa siis pitää silmät auki ja mieli avoinna jo leikkikoulua valitessa. On usein helppo ajatella, että kaksikielinen lapsi saa paremmin tukea kielen kehitykseen sellaisessa ympäristössä, jossa on paljon hollantia äidinkielenään puhuvia lapsia. Hollantia puhuvien seura on toki tärkeää, mutta tällaisessa ympäristössä ei henkilökunnalla välttämättä ole valmiuksia kohdata kielellisesti erityistä huomiota tarvitsevaa lasta. Joten kannattaa huolella pohtia, mikä on omalle lapselle se paras vaihtoehto.