Kuten aiemmasta kirjoituksesta käy ilmi, jätetään lasten äidinkielen
kehitys Hollannissa lähinnä kotien vastuulle. Hollannin kielen oppimiseen on sen sijaan
viime aikoina panostettu huomattavasti, ja kieleen perustuvan eriarvoisuuden
vähentäminen on myös yksi opetusministeriön painopistealueista.
Varhaista koulunaloitusta perustellaan Hollannissa
paljolti juuri kielen oppimisen kannalta. Vaikka oppivelvollisuus alkaa virallisesti
vasta viisivuotiaana, pidetään koulun aloittamista neljävuotiaana tärkeänä
etenkin niiden lasten kohdalla, joiden äidinkieli ei ole hollanti. Näin
lapsilla on parin ensimmäisen kouluvuoden aikana (ryhmät 1 ja 2) mahdollisuus
kuroa kiinni hollantilaisten ikätovereiden kielellistä etumatkaa, jotta
lähtökohdat kolmannella luokalla alkavaan lukemisen ja kirjoittamaan oppimiseen
olisivat mahdollisimman hyvät.
Ensimmäisillä luokilla tapahtuva hollannin oppiminen ei
ole kuitenkaan näyttänyt tasoittavan lasten välisiä eroja, eivätkä hollantia
toisena kielenään opettelevat lapset ole pystynyeet kuromaan toisten kielellistä
etumatkaa kiinni välttämättä edes koko peruskoulun aikana. Tästä on noussut
tarve hollannin oppimisen aloittamiselle jo varhaisemmassa vaiheessa, ja elokuussa
2010 voimaan tulleen lain mukaan kunnilla on nyt velvollisuus tarjota
laadukasta esiopetusta kaikille pienille lapsille, jotka ovat kielellisesti
ikätasoaan jäljessä. Tämä esiopetus toteutetaan päiväkodeissa (kinderopvang) ja
leikkikouluissa (peuterspeelzaal) ja on siten ennen neljän vuoden ikää
tapahtuvaa opetusta.
Jotta esiopetus olisi mahdollista kaikille sitä
tarvitseville lapsille, on ministeriö myöntänyt sille myös reilusti tukea. Tämä
tuki mahdollistaa sen, että esimerkiksi leikkikoulujen kuukausittaiset maksut
ovat niin matalia, etteivät ne muodosta kynnystä lapsen osallistumiselle.
Erilaisten pilottikokeilujen ohella hallitus myöntää tästä vuodesta alkaen 50 miljoona
euroa ylimääräistä tukea esiopetukselle.
Leikkikoulujen maksuissa onkin huomattavia eroja, mikä on
syytä pitää mielessä hakiessaan peuterspeelzaal-paikkaa lapselle. Joissakin
leikkikouluissa maksut ovat korkeammat, koska niissä ei ole juurikaan kielellistä
erityistukea tarvitsevia lapsia eivätkä ne siten saa valtion tai kunnan
avustusta. Kielellistä erityistukea tarjoavat leikkikoulut ovat tottuneet
toimimaan kaksi- tai monikielisten perheiden kanssa ja saattavat olla myös sen
vuoksi monelle suomalaiselle tai hollantilais-suomalaiselle perheelle
mielekkäämpi valinta. Monesti nämä leikkikoulut toimivat peruskoulun
yhteydessä, mikä mahdollistaa kielellisen tuen jatkumisen myös peruskouluun
siirryttäessä.
Omat lapseni kävivät aikoinaan tällaista kunnan tukemaa
leikkikoulua kahtena aamupäivänä sekä kahtena iltapäivänä viikossa ja
siirtyivät sieltä samassa rakennuksessa toimivaan peruskouluun.
Leikkikoulumaksu oli vaivaiset 20 euroa kuukaudessa. En halua paikallistaa
blogia liikaa Haagiin, mutta seuraavasta linkistä löytyy lisää tietoa Haagin
esikouluista – niin leikkikouluista kuin päiväkodeista, jotka tarjoavat
kielellistä erityistukea. Haagissa ulkomaalaisten osuus on korkea ja tukea tarjoavia esikouluja siksi paljon, mutta vastaavia on takuulla ympäri maata ainakin suurimmissa kaupungeissa. Linkki toivottavasti auttaa myös muita löytämään oikeanlaisia hakusanoja niiden etsimiseen.
Kannattaa siis pitää silmät auki ja mieli avoinna jo
leikkikoulua valitessa. On usein helppo ajatella, että kaksikielinen lapsi saa
paremmin tukea kielen kehitykseen sellaisessa ympäristössä, jossa on paljon
hollantia äidinkielenään puhuvia lapsia. Hollantia puhuvien seura on toki
tärkeää, mutta tällaisessa ympäristössä ei henkilökunnalla välttämättä ole
valmiuksia kohdata kielellisesti erityistä huomiota tarvitsevaa lasta. Joten
kannattaa huolella pohtia, mikä on omalle lapselle se paras vaihtoehto.